Muusikot San Javierissa 11/2025

Opiskelijat, Antti ja Manuel Caravacan linnan luona

Maisemia Caravaca de la Cruzista 

Näkymät San Javierin rannalta merelle

Viisi muusikkoa lähti kahden viikon mittaiselle vaihtojaksolle San Javieriin, Espanjan kaakkoisrannikolle. Mukana oli opiskelijoiden lisäksi kaksi opettajaa, ensimmäisellä viikolla oboeopettaja Antti ja toisella viikolla fagottiopettaja Timo. Matkan aikana pääsimme soittamaan ahkerasti, tutustumaan espanjalaiseen kulttuuriin ja tietenkin nauttimaan auringon lämmöstä. Tässä teille ensimmäisen viikon tapahtumista huilisti Erinin, pianisti Felixin ja trumpetisti Peppiinan kertomana.

Matka alkoi varhain maanantaiaamuna Tampereen rautatieasemalta kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Reissu taittui varsin sujuvasti, eikä välilasku Tukholmassa himmentänyt meininkiä (paitsi kun erään kahvilan mobiilisovellus ei ollutkaan käytettävissä lentokentällä ja bonuspisteet jäi saamatta). Saavuimme Alicanten lentokentälle etuajassa vähän ennen neljää, josta matkaa jatkettiin vielä tunnin verran autolla San Javieriin. Taksimatkalla määränpäähän saimme kuunnella ja vähän laulaakin suomalaista poppia, mistä kuskikin vaikutti olevan kiinnostunut.

Majoituksemme oli erittäin pätevä vaihtojaksoa varten. Majoituimme Airbnb:ssä, josta löytyi niin hyvät keittiöolosuhteet ruoan kokkailuun kuin myös uima-allas matkustajien iloksi. Etäisyys oli sopiva San Javierin konservatorioon, minne pääsimme tutustumaan heti matkapäivää seuraavana aamuna tiistaina.

Tiistaiaamuna saimme kierroksen konservatorion tiloista tervetuliaiskahvien kera. Konservatorion henkilökunta oli erittäin ystävällistä, ja erityisesti rehtori Paco sekä Erasmus+ -koordinaattori ja trumpettiopettaja Manuel ottivat meidät todella lämpimästi vastaan. Pääsimme heti kättelyssä tutustumaan espanjalaiseen lounastustapaan, kun lähdimme pitkän kaavan lounaalle Manuelin kanssa. Lounas syödään Espanjassa yleensä vasta iltapäivällä noin kahden ja neljän välillä, ja se kestää pitkään ihmisten nauttiessa ruoasta ja sosialisoidessa.

Ruoka oli erittäin maistuvaa, ja ilta kuluikin soittimien ääressä. Felix lähti konservatorion läheisen nuorisokeskuksen konserttisaliin harjoittelemaan tulevia resitaaleja varten. Konserttisalissa pidimme oman viisikkomme kesken ensimmäiset harjoitukset viikon toisen resitaalin yllätysohjelmanumeroa varten. Sen jälkeen muut tutustuivat konservatorion luokkatiloihin ja harjoittelivat itsenäisesti.

Keskiviikko alkoi ahkeralla harjoittelulla heti aamupäivällä. Sää oli aurinkoinen, ja koska lämpöä oli 22°C, päätimme laittaa majoituksen uima-altaan testiin. Vesi oli kylmää, mutta ei annettu sen haitata polskimista. Sitten pääsimme osallistumaan konservatorion puhallinorkesterin harjoituksiin. Orkesterin taso oli hyvä, ja kapellimestarin johtotyylissä painottui paljon myös soittajan oma vastuu esimerkiksi taukojen laskemisessa. Harjoitukset järjestettiin konservatorion isoimmassa luokkatilassa, koska konserttisalia ei ollut. Sopu sijaa antaa, mutta korvatulpat olivat niin sanottu "must have!"

Orkesteriharjoitusten jälkeen Erin ja Eero lähtivät vielä yksiin harjoituksiin. Vaihtojakson teemana oli kamarimusiikki, joten suomalaisista ja espanjalaisista opiskelijoista oli koostettu puhallinkvintetti. Ensimmäiset harjoitukset sujuivat opettajan mukaan odotettua paremmin, ja treenejä ehti olla kokonaisuudessaan vain kolmesti ennen esitystä: harjoitustahti oli siis tiukka.

Torstai oli ensimmäinen resitaalipäivä! Lähdimme Antin ja Manuelin kanssa ensin Barrandan kylään vierailemaan etnisen musiikin museossa, jossa saimme kuulla, nähdä ja kokeillakin mitä ihmeellisimpiä soittimia ympäri maailmaa. Kierroksen jälkeen olikin aika lähteä Caravaca de la Cruziin, jossa resitaali järjestettiin. Ennen konserttia ehdimme maistuvalle kolmen ruokalajin lounaalle, ja reissun ensimmäiselle kahvilavisiitille. Koska aikaa oli vielä riittämiin ennen konserttia, Manuel vei meidät Caravacan linnoituksen kirkon luokse, joka komeili kukkulan päällä. Maisemat olivat uskomattomia, ja puhelimen kamerat räpsyivät! Caravacan kaupunkia ja vuoria silmänkantamattomiin.

Sitten olikin konsertin vuoro. Paikkana oli Caravacan konservatorio, jonka sali oli kamarimusiikkisalin kaltainen. Konsertin avasi Antti upealla sooloteoksellaan Six metamorphoses after Ovid, Op. 49 (B. Britten), jonka jälkeen Felix esitti laajan ohjelmistonsa. Piano-ohjelmiston säveltäjiä olivat muun muassa Sibelius, Haydn ja Chopin. Konsertti päättyi Myrskyluodon Maijaan.

Perjantaina harjoittelimme meidän viiden vaihto-opiskelijan kesken paria kevyttä kappaletta, jotka klarinetistimme Eero oli alunperin sovittanut klarinettikokoonpanolle. Uusi sovitusprosessi meidän sekalaiselle poppoolle kävi nopeasti, ja pääsimme soittamaan esimerkiksi Simpsonien tunnuskappaletta. Illalla Felixin toisessa resitaalissa laitoimme laulutaidot koetukselle yllätysohjelmanumerollamme, kun lauloimme Kalliolle kukkulalle.

Resitaalin jälkeen pääsimme tutustumaan konservatorion muihin opiskelijoihin. Ilta jatkui vielä, kun saimme kuunnella paikallisen kaupungin puhallinorkesterin harjoituksia konservatoriolla. Orkesterissa oli laaja ikäjakauma, ja tunnelma oli erittäin mukava.

Kävelyllä palmujen alla! 

Konsertin jälkeinen kumarrus!

Lauantaina oli luvassa rantapäivä! Haimme aamulla läheiseltä kojulta erittäin maistuvia churroja. Sen jälkeen viisikkomme lähti oboeopettaja Antin kanssa läheiselle uimarannalle nauttimaan auringon lämmöstä. Uskaltauduimme vähän mereen uimaankin, vaikkei vesi erityisen lämmintä ollutkaan ja siellä lillui ruskeita meduusoja (joita varoimme vähän turhaan, sillä paikalliset opiskelijat kertoivat niiden onneksi olevan vaarattomia). Kävimme lounaalla intialais-meksikolaisessa ravintolassa, jossa oli todella maistuvaa ruokaa, kuten lähes kaikissa matkamme ruokapaikoissa. Kävimme vielä illallisella San Javierin konservatorion opiskelijoiden kanssa, jolloin pääsimme tutustumaan heihin yhä paremmin.

Lepopäivä oli vietetty, ja sunnuntaina palattiin puurtamaan. Konservatorion rehtori Paco oli järjestänyt konservatorion tilat käyttöömme sunnuntaina klo 11-14. Se tarkoitti tietenkin ahkeraa harjoittelua niin yksin kuin myös yhdessä. Yhteissoiton merkeissä työstyi esimerkiksi klarinettiduetot, puhallinkvintetti ja vaihtariviisikkomme biisit. Lounaaksi valmistimme itse kanapastaa, ja illalla lähdimme vielä kahville parin paikallisen konservatorion opiskelijan kanssa.

Vaihtomatkan ensimmäinen viikko oli täynnä nähtävää ja koettavaa, ja tietenkin paljon musiikkia. Vaihto oli erittäin hauska, ja opimme paljon uutta espanjalaisista tavoista ja kulttuurista. Oli upeaa päästä tutustumaan paikallisiin musiikinopiskelijoihin ja vaihtaa näkemyksiä heidän kanssaan. Lisäksi ryhmäydyimme suomalaisporukan kesken vielä paremmin, ja pääsimme tietenkin musisoimaan yhdessä. Kiitos kaikille kerta kaikkiaan upeasta matkasta, jäämme innolla odottamaan San Javierilaisten vastavierailua Tampereelle tammikuussa!

– Erin, Felix ja Peppiina

Toinen viikko San Javierissa

Toinen viikko alkoi aikaisin maanantaiaamuna. Muut harjoittelivat omia teoksiaan samalla kun Eero ja Santeri pääsivät talon klarinettiopettaja Luisin tunnille. "Hänen opetustapansa oli tarttua pienempiin juttuihin ja korjata niitä. Keskityimmekin oppitunnilla enimmäkseen asioihin, kuten dynamiikkaan sekä artikulaatioon" toteaa Eero. Harjoittelun jälkeen pidimme viidestään lyhyet, mutta sitäkin tehokkaammat harjoitukset Eeron sovituksista Timo-open johdolla. Treenin jälkeen pääsimme vuokratun auton kyydissä jälleen meren rannalle, missä pysähdyimme lounastamaan. Lounas Espanjassa ei tietenkään olisi lounas, jollei aterian päätteeksi nautittaisi jälkiruokaa.

Päivän siestan jälkeen palasimme majoitukseen Eriniä ja Eeroa lukuunottamatta, heidän oli jatkettava suoraa päätä kansainvälisen kvintetin harjoituksiin. Päivä oli täynnä musiikkia, sillä illalla jatkoimme suomalaisten opiskelijoiden kesken harjoittelua vielä siitä, mihin olimme aikaisemmin aamupäivästä jääneet!

Tiistai-aamuna kävelimme sisään San Javierin kaupungintalon ovista. Olimme edustamassa Tampereen konservatoriota sekä konservatorioiden välistä vaihtotoimintaa kaupungin pormestarin tapaamisessa. Vaikka tapaamisemme oli lyhyt, oli hieno kokea, kuinka musiikki- ja kulttuuripainotteinen vaihtomme huomioitiin korkeammalta taholta.

Kuvassa: vas. Eero, Timo, Erin, Peppiina, pormestari José Miguel Luengo Gallego, Santeri, Felix, Manuel 

Päivä jatkui klarinetistien toisen duettotunnin merkeissä, tällä kertaa klarinettiopettaja Macarenan johdolla. Tällä tunnilla saimme palautetta teoksen (Crusellin klarinettiduetto nro. 2, D-molli) pidemmistä linjoista: esille nousivat muun muassa fraseeraus, mielikuvat ja erilaiset soittoon liittyvät ajatusmallit. Olikin erinomainen mahdollisuus päästä harjoittelemaan samaa teosta lyhyen ajan sisään kahden eri opettajan kanssa; täten saimme myös paljon eri näkökulmia soittamisemme kehittämiseksi! Muuten päivä kului harjoitellessa ja ruuanlaitossa, ja illan kruunasi paikallisten piano-opiskelijoiden pianomatinea.

Murcian matkapäivä

Keskiviikkona edessämme oli antoisa matkapäivä maakunnan pääkaupunkiin, Murciaan. Murcia on vajaa 500 000:n asukkaan kaupunki noin puolen tunnin ajomatkan päässä San Javierista. Vuokra-autollamme pääsimme liikkumaan kohteiden välillä kätevästi, mutta paikan päällä pysäköinti olikin todellinen haaste! Manuel, joka asuu Murciassa, oli meitä vastassa ja opasti meidät Murcian konservatoriolle, jonne saimme jättää soittimemme päiväksi.

Konservatoriolta suuntasimme kohti kaupungin keskustaa. Pysähdyimme ihmettelemään satoja vuosia vanhoja raunioita ja jäänteitä, joita kaupungissa näki puolella sun toisella. Kaupungintalon puutarha oli vaikuttavan värikäs, ja lyhyen matkan päässä olikin todellinen arkkitehtuurin taidonnäyte, Murcian katedraali. Katedraali edustaa useaa eri tyylisuuntaa gotiikasta barokkiin, ja on koristeellisuudessaan ällistyttävän kaunis.

Pääsimme samalla aukiolla nauttimaan jälleen espanjalaisen ruokakulttuurin antimista churrojen ja kuuman suklaakastikkeen muodossa.

Seuraavana vuorossa oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä seuraamaan perinteisten espanjalaisten tanssien opetusta Murcian tanssikonservatoriolle. Liityimme kahdelle eri oppitunnille katsojina, ja olimme erittäin vaikuttuneita tanssien hurjuudesta ja voimakkuudesta. Kastanjetit soivat ja korot kopisivat musiikin tahtiin, ja tilaisuuden lopuksi jopa meitä suomalaisia pyydettiin mukaan tanssilattialle. Opimme yksinkertaisen askelluksen, ja pääsimme tanssimaan tanssinopiskelijoiden kanssa.

Tanssinopetukseen tutustumisen jälkeen jatkoimme kaupungilla kiertelyä. Näimme monia hienoja nähtävyyksiä, kuten yliopiston ja luostarin. Iltapäivällä palasimme takaisin konservatoriolle, ja aloimme valmistautua illan konserttiin. Konsertti koostui sekä San Javierin vaihtoporukan että Murcian konservatorion kokoonpanoista.

Päivä Murciassa oli nähtävää ja koettavaa täynnä, ja onneksemme saimme vielä palata kaupunkiin seuraavana aamuna. Ajoimme suoraa päätä konserttitalolle, jossa Murcian kaupungin sinfoniaorkesteri oli kokoontunut kenraaliharjoituksiin. Pari tuntia kestävän setin aikana kuulimme säveltäjä Édouard Lalon viulukonserton sekä vastasävellettyä musikaalimusiikkia. Itse säveltäjä oli saapunut New Yorkista asti kuuntelemaan harjoituksia, ja pomppi lavalla ottamassa selfieitä soittajien kanssa!

Iltapäivällä palattuamme San Javieriin ja lounastettuamme, valmistauduimme reissun viimeiseen konserttiin. Tässä konsertissa saimme kuulla Timo-open ja Felixin yhteissoittoa, klarinettidueton, kansainvälistä puhallinkvintettiä, sekä loppuhuipennuksena suomalaisten vaihto-opiskelijoiden yhtyettä. Vaikka yleisön määrä ei harmiksemme huimannut päätä, konsertin tunnelma oli mukavan rento ja soitossa säilyi hyvä meininki! Konsertin jälkeen päädyimme vielä viimeiselle yhteiselle illalliselle uusien kavereidemme kanssa, jonka jälkeen olikin aika heittää hyvästit (toistaiseksi).

Matkamme huipentui perjantaina Cartagenan kaupunkiin. Cartagena on puolen tunnin ajomatkan päässä San Javierista sijaitseva suurin piirtein Tampereen kokoinen kaupunki. Kaupungin historia on todella kirjava sekä kattava! Olimme koko reissumme ajan kuulleet kaupungista nähtävyyksineen, joten odotuksemme olivat korkealla.

Päivän ensimmäisenä kohteena oli jopa kaksi tuhatta vuotta vanha roomalainen forum. Museoalueella pääsimme näkemään paljon historiallisia esineitä, pylväitä, patsaita ja tietenkin myös rakennusten raunioita. Forumin jälkeen kiipesimme viereiselle kukkulalle, jossa muinaisen temppelin rauniot makasivat talojen silhuettien yllä.

Kukkulalta laskeuduttuamme matkamme jatkui kohti antiikinaikaista roomalaista teatteria. Paikka suorastaan pursusi historiaa: vuosisatojen saatossa useat eri sivilisaatiot olivat rakentaneet omat merkittävät rakennuksensa suoraan aikaisempien rakennusten päälle ja tuloksena oli monikerroksinen arkeologinen kakku! Museo-oppaan mukaan nykyään tontilla näkyvien teatterin ja kristillisen kirkon raunion lisäksi paikalla olisi joskus ollut esimerkiksi toreja, asuintaloja sekä moskeija.

Nähtävyyksien jälkeen kiertelimme hetken vielä kaupungissa, kävimme syömässä ja ostamassa tuliaisia. Illalla päätimme mennä katsomaan auringonlaskua vasten meren ulappaa läheisen vuoren rinteille. Reissumme viimeinen kokonainen päivä päättyikin kauniisiin maisemiin.

– Santeri ja Eero